Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta tavoittaa lapset, nuoret ja perheet joka puolella Suomea

Mielipidekirjoitus

Pian itsenäistymisen jälkeen suomalaisia kutsuttiin yhteiseen työhön lasten olojen parantamiseksi. Olosuhteet haastoivat, mutta luottamus yhteistyöhön, valistukseen ja lisääntyvän tiedon voimaan oli vahva. Perustettiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto, jonka tehtävä on ollut vuosisadan ajan edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n rooli on historian saatossa ollut tärkeä niin neuvoloiden perustamisessa, lasten ehkäisevässä mielenterveystyössä kuin vaikkapa lasten ja nuorten uimataitojen opettamisessa.

Tänä päivänä MLL toimii lähes jokaisessa Manner-Suomen kunnassa. MLL:n toiminnassa syntyy vuosittain lähes miljoona tärkeää kohtaamista lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Vuonna 2023 Pohjanmaan piirin alueella MLL:n paikallisyhdistysten vapaaehtoistunteja kertyi 21 084. Yhdistykset järjestivät 217 tapahtumaa, joissa oli kävijöitä yhteensä 20 858 lasta ja aikuista. Piirin koordinoima tukihenkilötoiminta tavoitti alueensa lapsista, nuorista ja perheistä yhteensä 4061 henkilöä ja kohtaamiskertoja toteutui 7490. Nuorisotyössä kohdattiin 777 koululaista, 581 vanhempaa ja 95 kasvatusalan ammattilaista. MLL lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia järjestämällä vertaistoimintaa, koulutuksia, tapahtumia sekä tarjoamalla kohtaamispaikkoja, rinnalla kulkijoita ja tukea arkeen.

Suomessa asuu yli puoli miljoonaa lapsiperhettä ja perheissä elää yhteensä noin miljoona lasta. Perheet ovat monimuotoisia ja perheiden tarpeet yksilöllisiä - usein nopeasti muuttuviakin. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia rakennetaan erityisesti vanhempia tukemalla. Tukea on oltava tarjolla helposti ja lähellä lapsiperheiden arkea. Ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen erityisesti juuri kolmannella sektorilla on annettavaa kuten MLL:n toiminta osoittaa. Järjestöillä on osaamista, asiantuntemusta sekä lähituntuma perheiden arkeen ja elämään. Järjestöjen toiminta on helposti perheiden saatavilla ja vastaa joustavasti perheiltä tulleisiin tarpeisiin. Monilla järjestöillä on useita valmiita ja hyväksi todettuja toimintamalleja, jotka palvelevat myös kriisitilanteissa kuten yhteiskunnassamme on valitettavan usein viime aikoina nähty.

Kun järjestöjen toiminta-avustuksia uhkaa leikkaaminen, herää huoli, miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviää haasteistaan? Kuka ottaa koppia, ohjaa, tukee ja kouluttaa kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia perheiden tueksi? Kuka tuottaa lapsille, nuorille ja perheille kynnyksettömiä, ennaltaehkäiseviä palveluita ja tukea joka puolella Suomea? Järjestöjen toimintaedellytysten heikkenemisen myötä julkisen sektorin palveluiden tarve ja kustannukset tulevat kasvamaan merkittävästi, eikä tukea ja apua ole varmuudella saatavissa kaikille sitä tarvitseville.