“Mä en ihan oikeesti tiedä miten mun ois mahdollista muka muuttaa omilleen tai itsenäistyä” - Nuorten tulevaisuususko koetuksella

Mielipidekirjoitus

Elokuussa vierailimme opetus- ja kulttuuriministeriössä keskustelemassa nuorten tilanteesta, kiusaamisväkivallasta ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamisesta. Vierailua varten halusimme kuulla nuoria ja keräsimme kohtaamiltamme nuorilta ajatuksia, kysymyksiä ja terveisiä vietäväksi ministeriöön. Nämä viestit pysäyttivät myös kirjoittamaan nuorten tulevaisuususkon merkityksestä.

Selviydytään kiusaamisesta -toiminnan yksilöohjaukseen osallistunut nuori pohti omia vaikutusmahdollisuuksiaan: “Eduskuntavaalit on tulossa ja mulla on ekaa kertaa äänioikeus. Aion äänestää, mutta musta tuntuu, ettei mun oma ääni merkkaa mitään ja omat vaikutusmahdollisuudet asioihin on tosi pienet“. Minkälainen on meidän tulevaisuutemme yhteiskunta, jos nuorilta katoaa kyky unelmoida, haaveilla tai luottaa tulevaan? Meidän aikuisten normaaleina ja itsestään selvinä pitämistä asioista, kuten perheen perustamisesta, itsenäistymisestä ja opiskelusta on tullut asioita, joita kaikki nuoret eivät koe itselleen mahdollisiksi.

Nuorten tulevaisuususkon on nähty erilaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä kääntyneen laskuun Suomen lisäksi myös muissa pohjoismaissa. Tulevaisuususkon heikkenemiselle ei voida antaa yhtä selkeää syytä, mutta sen heikkenemisen vaikutukset ovat yksilötason lisäksi nähtävissä perheissä, kouluissa, vapaaehtoistoiminnassa, harrastuksissa ja muissa yhteisöissä (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:18). Viimeisimmän Kouluterveyskyselyn (2025) mukaan vain 80 % Etelä Pohjanmaan, 79 % Keski-Pohjanmaan ja 74 % Pohjanmaan 8. ja 9. luokkalaisista kokee voivansa vaikuttaa siihen, millainen omasta tulevaisuudesta tulee.

Työssämme Selviydytään kiusaamisesta -toiminnassa kohtaamme viikoittain 13–21 vuotiaita kiusaamisväkivaltaa kokeneita nuoria. Alueellamme 37 % Etelä-Pohjanmaan, 29 % Keski-Pohjanmaan ja 28 % Pohjanmaan 8. ja 9. luokkalaisista on koulukiusattuna tai osallistunut koulukiusaamiseen lukuvuoden aikana (Kouluterveyskysely 2025). Sen lisäksi, että he ovat kokeneet kiusaamisväkivaltaa ja kantavat näiden kokemusten taakkaa, osa heistä ei uskalla enää unelmoida. Unelmointi, usko ja toivo tulevaan ja luottamus yhteiskuntaan ovat motivoivia, turvaa tuovia ja eteenpäin vieviä voimia. Jos nuoren kyky luottaa itseensä, yhteiskuntaan ja omiin yhteisöihinsä on koetuksella tai sitä ei ole, ei nuori välttämättä hakeudu opiskelemaan, pääse osaksi työelämää tai saa sosiaalisia suhteita, kavereita tai omaa perhettä. Tällaisessa tilanteessa syrjäytyminen tai radikalisoituminen voivat olla jo kulman takana.

Ratkaisuna näihin haasteisiin on esitetty mm. nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026), mihin sosiaali- ja terveysalan järjestöt vastaavat. MLL:n Selviydytään kiusaamisesta -toiminta antaa mahdollisuuden käsitellä kiusatuksi tulemisen kokemuksia vertaistuen avulla. Vertaisryhmät vahvistavat nuoressa niitä tekijöitä, joita kiusaaminen on heikentänyt, kuten itsetuntoa, mielialaa tai sosiaalisia taitoja. Ryhmässä nuoret saavat ohjatusti vertaistukea kiusaamiskokemustensa käsittelyyn ja pääsevät kuulemaan muiden kokemuksia. Monet ovat saaneet vertaisryhmästä ystäviä ja yhteisöjä; tunteen etteivät ole yksin.

Nuorten tulevaisuususkon, minäpystyvyyskokemuksen ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen on meidän kaikkien aikuisten, ammattilaisten ja päättäjien asia – rakennetaan yhdessä yhteiskuntaa, jossa nuoret voivat unelmoida ja voida hyvin.

Anna Mullo, Selviydytään kiusaamisesta -toiminnan koordinaattori, MLL:n Pohjanmaan piiri

Roosa Muhonen, Selviydytään kiusaamisesta -toiminnan koordinaattori, MLL:n Järvi Suomen piiri

Seuraava ryhmä alkaa Seinäjoella keskiviikkoisin 30.9.–11.11.2026. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa kuuden viikon ajan. Lisätietoa: https://pohjanmaanpiiri.mll.fi/apua-ja tukea/selviydytaan-kiusaamisesta/