MLL Pohjanmaan piiri: Järjestöjen toiminnan tulevaisuus on turvattava

6.4.2017

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Pohjanmaan piiri on otettu hyvin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Olemme näillä alueilla mukana myös hallituksen kärkihankkeessa, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa. Valmistelun lisäksi on turvattava myös tuleva toiminta.

Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä kuuluu sekä kunnille että maakunnille. On hyvä ja perusteltu ratkaisu, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen määritellään sekä kuntien että maakuntien tehtäväksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kaikille toimijoille ja toimialoille yhteiskunnassa. 

On välttämätöntä, että sekä kunnat että maakunnat tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tämän toteutumisen turvaaminen edellyttää kuitenkin asian huomioon ottamista myös lainsäädännössä.

Kunnan ja järjestöjen yhteistyö on kirjattu sote-järjestämislakiesitykseen. Lakiesityksen mukaan kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakunnan osalta vastaava yhteistyövelvoite puuttuu lakiesityksestä. Maakuntien ja järjestöjen yhteistyön turvaamiseksi sote-järjestämislakiin tarvitaan kirjaus yhteistyövelvoitteesta.

Järjestölähtöisen auttamistyön turvaamiseksi on tarpeen, että kuntien lisäksi myös maakunnat voivat avustaa järjestöjä. Tällaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa auttamistyötä on esimerkiksi lapsiperheiden tukihenkilötoiminta, jota MLL tekee Pohjanmaan piirin alueella. MLL:n vapaaehtoisten ohjaamissa perhekahviloissa piirin alueella oli viime vuonna yli 1400 kokoontumiskertaa ja lähes 30 000 käyntiä.

 

Maakunnalle on tulossa vain lakiin kirjattuja tehtäviä, eikä sille ole tulossa sellaista laajaa yleistä toimialaa, mikä kunnalla on. Eri kuntien mahdollisuudet avustaa järjestöjä vaihtelevat huomattavasti. Kunnat voivat myös mieltää, että usean kunnan alueella toteutettava järjestölähtöinen auttamistyö kuuluu maakunnan rahoitettavaksi. Tämä voi johtaa siihen, etteivät kunnat eivätkä maakunnat avusta järjestölähtöistä auttamistyötä tai siihen, että järjestöjä pompotellaan luukulta toiselle.

 

Järjestölähtöisen toiminnan rahoitus perustuu tällä hetkellä monissa tapauksissa STEAn ja kunnan yhteiseen rahoitukseen, esimerkkinä MLL:n vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus. Piirin yhdistyksissä tehtiin viime vuonna yli 22 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Jos maakunnilla ei ole mahdollisuutta avustaa järjestöjen työtä, saattavat monet järjestöjen toiminnot loppua tai supistua merkittävästi. Tämä voi johtaa kustannusten kasvuun. Esimerkiksi lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa keskeisellä sijalla olevassa perhekeskustoimintamallissa järjestöjen panos lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on merkittävä.

Perhekeskustoimintamalli on rakenne, jolla maakuntien sote-palvelut ja kuntien järjestämät palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnot sovitetaan yhteen. Siksi sen koordinaatio ja kokonaisvastuu on määriteltävä maakunnan tehtäviin.

 

MLL Pohjanmaan piirin hallitus

 

Lisätiedot:

Koordinaattori Anu Palomäki anu.palomaki(at)mll.fi

MLL Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ja liittohalltuksen jäsen Anneli Kupari anneli.kupari(at)netikka.fi

MLL:n ja muiden järjestöjen yhteinen kannanotto: http://www.mll.fi/?x34302=31319041